was successfully added to your cart.

Tuhannet hylätyt eläimet kertovat karua kieltä loma-Suomesta

By | Tiedotteet | No Comments

Yksistään kissoja päätyy Suomessa löytöeläintaloille joka vuosi noin 10 000.

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Tiedote 19.6.2017

Tuhannet hylätyt eläimet kertovat karua kieltä loma-Suomesta

Kesä ja syksy ovat eläinsuojeluyhdistyksillä ja löytöeläintaloilla vuoden ruuhkahuippua. Lemmikkejä hylätään paljon lomien kynnyksellä ja lomakausien jälkeen, mikä on karu osoitus suomalaisten vastuuttomasta eläintenpidosta ja -hankinnasta. Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY muistuttaa, että lemmikin hylkääminen on Suomessa rikos.

Kesälomien aikana monessa suomalaisperheessä puhutaan lemmikin hankkimisesta, kun uuden perheenjäsenen kotiuttamiselle olisi kerrankin aikaa. Aloite lemmikin hankinnasta tulee usein perheen pienimmiltä, jotka törmäävät lomamatkoillaan kotieläintilojen eläimiin, mökkipihassa vieraileviin kissoihin ja maalaistaloihin syntyneisiin kissanpentuihin.

HESY painottaa, että mitään eläintä ei saa hankkia hetken mielijohteesta esimerkiksi lasten iloksi tai leluksi. Lemmikin hankintaa on aina harkittava perusteellisesti ja eläimestä on kannettava vastuu sen koko eliniän ajan. Jos lemmikki otetaan ajattelemattomasti, riski sen hylkäämiseen kasvaa.

Suomessa jätetään heitteille joka vuosi tuhansittain lemmikkieläimiä. Yksistään kissoja päätyy löytöeläintaloille joka vuosi noin 10 000. Eläimiä hylätään ympäri vuoden, mutta talteenottopaikoissa pahin suma koetaan kesälomien aikaan ja jälkeen.

– Keskellä kesäsesonkia ulkoa poimitaan esimerkiksi eläimiä, joille ei ole vaivauduttu tai raaskittu hankkia hoitopaikkaa lomamatkan ajaksi. Myös moni kesällä vapaasti ulkoilemaan päästetty kissa jää sille tielleen, koska kadonneita kissoja ei osata tai viitsitä etsiä. Eläimistä osa on selvästi kesyjä, mikä osoittaa niiden olleen jonkun lemmikkejä. Kaikkia ei haeta takaisin kotiin, koska omistajat eivät ole valmiita maksamaan löytöeläintaloille lemmikin hoidosta aiheutuneita kuluja. On halvempaa ottaa vaikkapa uusi kissa, HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen sanoo.

HESY muistuttaa, että eläimen heitteillejättö on rikos ja julmuutta eläintä kohtaan. Suomen olot ovat hylätylle lemmikille ankarat. Kesän aikana ulkona selvinnyt eläin kokee usein hitaan ja tuskallisen kuoleman, kun se syystalven mittaan nääntyy nälkään, paleltuu tai riutuu sairauksiin. Nekin eläimet, jotka selviytyvät talvesta ja joita ei ole leikattu, jatkavat kurjuuden kierrettä synnyttämällä ulos yhä lisää kodittomia, villiintyneitä ja nälkiintyneitä eläimiä.

Useimmiten ulos hylätty eläin on kissa, jonka oleiluun ulkona ei osata kiinnittää huomiota. Lomalaisten olisikin syytä pitää huolta kotinsa tai mökkinsä pihapiiriin hakeutuneista kulkukissoista ja muista lemmikkieläimistä. Eläin on vietävä sen alkuperäiseen kotiin, jos sellainen löytyy. Mikäli eläimen kodista ei ole tietoa, se on aina toimitettava paikalliseen löytöeläintaloon.

HESY toivoo, että uudessa eläinsuojelulaissa ainakin koirille, kaneille ja kissoille määrätään pakollinen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti. Tunnistusmerkinnän ja rekisteröinnin avulla löytöeläinten omistajat kyettäisiin jäljittämään ja lemmikkinsä heitteille jättäneet saataisiin rikosvastuuseen teoistaan. Lisäksi HESY kehottaa kissojen omistajia leikkaamaan eläimensä sekä ulkoiluttamaan niitä vain valvotusti.

Lisätietoja:

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Hannele Luukkainen
puheenjohtaja
p. 040 547 7770
hannele.luukkainen@clarinet.fi

Erja Veivo
tiedottaja
p. 050 304 2517
erja.veivo@hesy.fi

HESYn hallitus tiedottaa 6.6.2017

By | Tiedotteet | No Comments

 HESYn hallitus kokoontui 6.6.2017

Yhdistyksen jäsenmaksut on lähetetty toukokuun alussa ja jäsenmaksujen karhut lähetetään nyt kesäkuun puolivälissä. Hallitus hyväksyy jokaisessa kokouksessa uudet sekä eronneet jäsenet. Yhdistys on hakenut uutta rahankeräyslupaa. Nykyinen rahankeräyslupa päättyy 31.12.2017. Yhdistys toivoo saavansa useamman vuoden keräysluvan.

HESYn työehtosopimus on valmistelijan käsittelyssä. Hallituksen työryhmä saa sen kommentoitavaksi kesän aikana ja se esitellään sen jälkeen hallitukselle.

Hallitukselle esitettiin johtoryhmän hyväksymä suunnitelma yhdistyksen kirpputori SaunaKatin sekä Perintöpuodin yhdistämisestä. Hallitus katsoi, että valmisteltu suunnitelma on hyvä ja sen ehdotuksen mukaisesti edetään siten, että SaunaKatin vuokra-aika päättyy 31.7. ja Perintöpuodin 31.8. Yhdistys vuokraa uudet tilat, joissa Perintöpuodin ja SaunaKatin toiminnot yhdistetään sopivalla konseptilla. Uudet tilat sijaitsevat osoitteessa Hämeentie 2 b. Toiminta alkaa uusissa tiloissa elokuun alussa. Asiasta tiedotetaan yhdistyksen somekanavissa sen edetessä.

Uusi eläinsuojelukeskus -työryhmä on esittänyt hallitukselle, että selvitetään, onko uusi eläinsuojelukeskus mahdollista rakentaa jo olemassa olevalle tontille Itä-Pakilaan, jossa nykyisen kaltaista toimintaa on harjoitettu yli 20 vuotta ja jossa uuden rakennuksen käyttötarkoitukselle ei näin ollen olisi oletettavasti esteitä edellyttäen, että koirille etsitään omat tilat muualta pk-seudulta.

Hallitus päätti, että nykyisen Pakilan tontin rakennusoikeuden nosto ja mahdollisiin väistötiloihin liittyvät seikat selvitetään. Koirien tilojen hankinta tehtäisiin siten, että nykyisen koiratalon tontin myyntihinnalla ostetaan soveltuvat tilat. Koiratalolle soveltuvia tiloja aletaan kartoittaa pääkaupunkiseudulta ja koiratalon tontin nykyinen kaava ja rakennusoikeus selvitetään myyntiä varten.

Hallitus kokoontuu seuraavan kerran elokuun 21. pvä.

Tiedote: Lakiluonnos eläinten hyvinvoinnista heikentää löytöeläinten asemaa

By | Tiedotteet | No Comments

Tunnistusmerkintä- ja rekisteröintivelvoite parantaisi etenkin kissojen asemaa Suomessa.

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Tiedote 9.6.2017

Lakiluonnos eläinten hyvinvoinnista heikentää löytöeläinten asemaa

– löytöeläinten hoitoajan lyhentäminen ilman tunnistusmerkintäpakkoa ja lemmikkieläinrekisteriä johtaa lemmikkien turhaan tappamiseen

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY on huolestunut uuteen eläinsuojelulakiin kaavaillusta löytöeläinten hoidon vähimmäisajan lyhentämisestä talteenottopaikassa 15 vuorokaudesta 10 vuorokauteen. Kun lakiin ei olla tässä vaiheessa kirjaamassa koirien ja kissojen pakollista tunnistusmerkintää ja rekisteröintiä, löytöeläinten pääseminen alkuperäisiin koteihinsa voi vaikeutua merkittävästi. Säädös heikentäisi myös löytöeläimen omistajan oikeusturvaa.

– On käsittämätöntä, että tulevassa laissa löytöeläinten hoitoaikaa lyhennetään, mutta omistajien löytymistä ei paranneta lemmikeille säädettävällä tunnistusmerkintä- ja rekisteröintipakolla. Suomi jää tässä pahasti jälkeen muun Euroopan kehityksestä. Kärsijöinä ovat löytöeläimet ja ne omistajat, jotka eivät ymmärrä etsiä lemmikkejään riittävän ajoissa talteenottopaikoista. Eläimet voidaan lopettaa tai myydä eteenpäin 10 vuorokauden jälkeen, jolloin omistajat menettävät lemmikkinsä. Tämä on ahdistavaa paitsi omistajille myös lemmikeille, sanoo HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

Koirien tunnistusmerkitseminen ja rekisteröinti on määrätty pakolliseksi jo lähes kaikissa EU-maissa: 28 jäsenvaltiosta säädös on voimassa 23 maassa. (Koirien tunnistusmerkintä- ja rekisteröintivelvoitetta ei ole Suomessa, Puolassa, Tšekin tasavallassa, Saksassa lukuun ottamatta muutamia alueita/osavaltioita eikä Slovakiassa, jossa velvoite koskee ainoastaan rajat ylittävää koirien ja kissojen kauppaa). Kissojen tunnistusmerkintä- ja rekisteröintivelvoite laahaa vielä kehityksestä jäljessä ja on pakollista tällä hetkellä vain kahdessa EU-maassa (Ranskassa ja Kreikassa).

Kissojen, koirien ja kanien pakollinen tunnistusmerkintä ja rekisteröiminen yhteen valtakunnalliseen eläintietokantaan mahdollistaisi löytöeläinten omistajien jäljittämisen. Tämä nopeuttaisi löytöeläimen palautumista alkuperäiseen kotiinsa, jolloin talteenottopaikoille määrätyn minimihoitoajan lyhentäminen 10 vuorokauteen olisi perusteltua.

– Tunnistusmerkintä- ja rekisteröintivelvoitteen avulla myös lemmikkinsä hylänneet omistajat saataisiin rikosvastuuseen eläimen heitteillejätöstä. Tämä edistäisi vastuullista eläimenpitoa ja vähentäisi lemmikkien harkitsematonta hankintaa, mikä parantaisi etenkin kissojen asemaa.  Kodittomien ja villiintyneiden kissojen määrä vähenisi, jos eläimen hylkäämisestä jäisi kiinni ja siitä seuraisi rangaistus, Luukkainen sanoo.

Pakollisen tunnistusmerkinnän ja rekisteröinnin avulla kyettäisiin hillitsemään myös pentutehtailua, mikäli kasvattaja olisi velvollinen rekisteröimään pennut ennen niiden myyntiä. Lisäksi mikrosiru edesauttaisi varastetun eläimen oikean omistajan löytämistä.

HESY katsoo, että löytöeläinten asema heikkenee merkittävästi, mikäli niiden säilytysaikaa lyhennetään eikä samalla oteta käyttöön tunnistusmerkintää ja lemmikkieläinrekisteriä. Siksi ainakin koirille, kaneille ja kissoille on määrättävä Suomessa pakollinen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti. Tällöinkin löytöeläinten talteenoton minimiaika olisi syytä pitää 15 vuorokaudessa ainakin niin kauan, kunnes tunnistusmerkintä- ja rekisteröintivelvoite saadaan kattavaksi.

Erittäin kiitettävänä löytöeläinten asemaa parantavana uudistuksena HESY pitää sitä, että löytöeläinten kuljetus talteenottopaikkoihin aiotaan sisällyttää uuteen eläinten hyvinvointilakiin.

Lisätietoja:

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Hannele Luukkainen
puheenjohtaja
p. 040 547 7770
hannele.luukkainen@clarinet.fi

Pirjo Onza
toiminnanjohtaja
p. 040 646 4061
pirjo.onza@hesy.fi

Erja Veivo
tiedottaja
p. 050 304 2517
erja.veivo@hesy.fi

 

 

Tiedote: Ikkunoista ja parvekkeilta putoaminen on kissalle kohtalokasta

By | Tiedotteet | No Comments


Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Tiedote 30.5.2017

Ikkunoista ja parvekkeilta putoaminen on kissalle kohtalokasta

Ilmojen lämmetessä myös kissakodeissa avataan ikkunoita ja parvekkeiden ovia sepposelleen. Tämä altistaa kissat vaaraan, mikäli ikkunoita ja parvekkeita ei ole verkotettu tai lasitettu. Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY toivookin kissatalouksien suojaavan parvekkeensa verkolla tai lasituksella ja pitämään huolen siitä, että kissat eivät pääse tipahtamaan ikkunoista.

Jos kissa putoaa kerrostalon ikkunasta tai parvekkeelta, se voi vammautua pahasti tai kuolla. Tyypillisimpiä vammoja ovat rintakehän ja pään alueen vauriot, etujalkojen, kylkiluiden ja lantion murtumat, nikamamurtumat, virtsarakon tai keuhkojen repeytyminen ja vatsan alueen vauriot. Kaupunkioloissa matalaltakin pudonnut kissa saattaa loukkaantua pahoin, koska alla ei ole pehmeää maastoa.

– Parvekeverkko tai -lasitus pelastaisi joka vuosi useita kissoja kuolemalta ja vakavilta loukkaantumisilta, sillä pelkkä parvekkeen kaide ei pidättele kissaa. Myös ikkunat on syytä verkottaa tai varustaa ikkunan aukeamista rajoittavilla välisulkimilla ja pitää ne hyvin pienellä raollaan, sillä kissa mahtuu päänsä levyisestä tuuletusaukosta ja voi tipahtaa. Vaikka pudonnut kissa ei loukkaantuisikaan, se joutuu joka tapauksessa ulos kodistaan ja voi kadota, sanoo HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

Kissat ovat taitavia tasapainoilijoita, mutta niillekin sattuu vahinkoja. Kissat ovat uteliaita, ja ne voivat horjahtaa tavoitellessaan hyönteisiä tai seuratessaan lintujen liikkeitä. Yhtäkkinen äänikin voi säikäyttää kissan ja aiheuttaa hengenvaarallisen tipahtamisen. Kissat saattavat pyrkiä myös omatoimisesti ulos omille teilleen suhteellisen korkealta olevista ikkunoista ja parvekkeilta.

Toisin kuin yleisesti uskotaan, kissat eivät välttämättä pysty kääntymään pudotuksen aikana ja laskeutumaan jaloilleen. Mitä matalammasta pudotuksesta on kyse, sitä vaikeampaa on kääntyminen jaloilleen. Jos kissa sattuisi putoamaan korkealta ja ehtisikin kääntyä jaloilleen, se saattaa iskeytyä maahan niin kovalla voimalla, että kissan jalat eivät kestä törmäystä.

Putoamisvammat voivat invalidisoida kissan pahoin ja vaatia monia kalliita hoitokertoja. Korkealta tipahtanut kissa on aina vietävä eläinlääkärin vastaanotolle, vaikka eläimellä ei olisikaan ulkoisia vaurioita tai oireilua.

Ruotsissa yli viiden metrin korkeudessa asuvien kissanomistajien on eläinsuojeluasetuksen nojalla pakko varustaa parvekkeensa verkolla tai muulla vastaavalla suojalla, jos kissa oleskelee parvekkeella yksin. Itävallassakin kissojen omistajilla on velvoite suojella lemmikkejään tipahtamasta parvekkeilta tai ikkunoista.

– Suomessa parvekkeiden suojaaminen on tällä hetkellä eläinten omistajien oman valinnan varassa, eivätkä heistä kaikki valitettavasti koe sitä tarpeelliseksi. Erityisen ongelmallista on se, että toisinaan parvekeverkkojen asettamista vastustaa taloyhtiö, joka katsoo verkon olevan sopimaton talon julkisivuun, sanoo Luukkainen.

Lisätietoja:

Kissatalouksien parvekeverkkopakosta määrätään Ruotsin koirien ja kissojen pidolle määrättyjen eläinsuojeluasetusten kolmannen luvun 8 §:ssä (s. 13).

Itävallan asetuksessa velvoitetaan suojelemaan kissoja tipahtamasta parvekkeilta tai ikkunoista (2. luku kohta 11).

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Hannele Luukkainen
puheenjohtaja
p. 040 547 7770
hannele.luukkainen@clarinet.fi

Pirjo Onza
toiminnanjohtaja
p. 040 646 4061
pirjo.onza@hesy.fi

Erja Veivo
tiedottaja
p. 040 577 4733
erja.veivo@hesy.fi

HESYn hallitus tiedottaa 16.5.2017

By | Tiedotteet | No Comments

HESYn hallitus tiedottaa 16.5.2017

Yhdistyksen vuosikokous pidettiin 22.4.2017. Hallituksen kokoonpano pysyi muutoin samana, mutta täydentyi yhdellä uudella varajäsenellä, joka valittiin syksyllä eronneen varajäsenen tilalle. Vuosikokousaineisto on luettavissa tästä linkistä. Vuosikokouksen pöytäkirja julkaistaan, kun pöytäkirjantarkastajat ovat sen hyväksyneet.

Vuosikokouksen pöytäkirja julkaistaan, kun pöytäkirjantarkastajat ovat sen hyväksyneet.

Hallitus järjestäytyi kokouksessa, joka pidettiin 7.5. Kokouksessa päätettiin, että varapuheenjohtajana jatkaa Tiina Larsson ja varainhoitajana Satu Kouvalainen. Yhdistyksen jäsenlehden toimituskuntaan kuuluvat Erja Veivo (toimitussihteeri), Kirsi Sharma, Minna Lahti ja Sirpa Paakkola. Lehden päätoimittajana jatkaa Hannele Luukkainen. Isännöitsijänä yhdistyksen omistamissa kiinteistöissä jatkaa Minna Lahti. Tapahtumavastaavina toimivat Mari Aro sekä Nina Immonen. Yhdistyksen kansainvälisiä asioita hoitaa Erja Veivo, ja eläinsuojeluasioista sekä eläinsuojelulainsäädäntöön liittyvistä asioista vastaa Hannele Luukkainen. Hallitus nimesi lisäksi kaksi hallituksen ulkopuolista asiantuntijaa, joista Anja Lampio vastaa kaneista ja Viivi Senghore valaisiin liittyvistä teemoista. Eläinsuojelukeskus-projektin projektipäällikkönä jatkaa yhdistyksen toiminnanjohtaja Pirjo Onza, joka vastaa projektin toteuttamisesta yhdessä työryhmän kanssa. Hallituksen edustajana työryhmässä on mukana Tiina Larsson.

Hallitus on päättänyt myydä yhdistyksen sijoitusasunnot ja sijoittaa näistä saatavat varat paremmin tuottaviin arvopapereihin. Useimmat yhdistyksen omistamat asunnot sijaitsevat asunto-osakeyhtiöissä, joihin on tulossa kalliita remontteja, kuten esimerkiksi linjasaneerauksia, ja näiden kustannukset vaikuttavat merkittävästi yhdistyksen asunnoista saatavaan tuottoon.

Hallitus on päättänyt, että Kirpputori SaunaKatti sekä Perintöpuoti yhdistetään, jotta toiminnasta saadaan kustannustehokasta. Kirpputoritoiminnasta ei ole yrityksistä huolimatta saatu kannattavaa, ja toiminta tässä muodossa kuluttaa yhdistyksen varallisuutta. Muutokset eivät vaikuta työsuhteisiin.

Itä-Pakilan toimipisteen pelastusohjeet on päivitetty ja työpaikan pelisäännöt on uusittu. Syksyn suunnitelmiin sisältyy mm. internetissä toteutettava varainkeruukampanja.

 

Tiedote: Auta luonnonvaraista eläintä harkiten

By | Tiedotteet | No Comments

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Tiedote 8.5.2017

Auta luonnonvaraista eläintä harkiten

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY muistuttaa, että yksinäisiltä vaikuttavia luonnonvaraisten eläinten poikasia on autettava aina harkiten. Kevät on monien luonnoneläinten lisääntymisaikaa ja maastossa on paljon avuttomalta vaikuttavia poikasia, joilla ei ole todellisuudessa mitään hätää. Ennen eläimeen koskemista onkin varmistettava asiantuntijalta se, että eläin on ihmisen avun tarpeessa.

– Yksin luonnossa oleva poikanen voi vaikuttaa orvolta, mutta yleensä eläimen emo on lähettyvillä. Siksi poikaseen ei tule koskea, vaan tilannetta kannattaa ensin seurata riittävän etäältä, jotta mahdollinen emo uskaltaa tulla paikalle. Emotta löydetty poikanen on toimitettava hoitoon esimerkiksi silloin, jos sen silmät eivät ole vielä auenneet, karva- tai höyhenpeite on niukka tai se on varmuudella orpoutunut. Myös epätyypillisesti käyttäytyvää yksinäistä poikasta on seurattava ja varmistettava siten sen avuntarve. Apua kaipaa niin ikään selvästi loukkaantunut, verta vuotava, pahoin tahriintunut, kouristeleva, tajuton tai muiden eläinten hyökkäyksen kohteeksi joutunut eläin, sanoo HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

Harkinta on tarpeen, sillä ihmisen hoidossa eläimelle voi aiheutua peruuttamatonta haittaa esimerkiksi vääränlaisesta ruokinnasta ja hoidosta. Luonnoneläimen hoito vaatii paljon ammattitaitoa ja oikeanlaiset olosuhteet, jotta eläin toipuu ja voidaan palauttaa luontoon. Siksi avuntarpeessa oleva luonnoneläin on toimitettava asiantuntevaan luonnonvaraishoitolaan. Asiantuntijoiden puoleen kannattaa kääntyä myös tilanteissa, joissa luonnonvaraisen eläimen kohtaaminen edellyttää toimenpiteitä, kuten esimerkiksi siirtoa, kiinniottoa, tarkkailua tai ensiapua. Heiltä saa tarpeen mukaiset ensiapu- ja hoito-ohjeet eläimen auttamiseen eri tilanteissa.

Luonnonvaraisiin eläimiin liittyvissä asioissa neuvoa voi kysyä pääkaupunkiseudulla esimerkiksi eläinsuojeluyhdistyksiltä ja Korkeasaaren eläintarhalta. Lisäksi Helsingin pelastuslaitoksen eläinpelastusyksikkö auttaa sairaita, loukkaantuneita tai ahdinkoon joutuneita eläimiä Helsingin alueella. Eläinsuojelulain mukaan sairasta, vahingoittunutta tai muutoin avuttomassa tilassa olevaa luonnonvaraista eläintä on pyrittävä auttamaan. Orvolta tai avuttomalta vaikuttavalla eläimellä ei välttämättä kuitenkaan ole hätää tai eläintä voidaan auttaa paikan päällä muutamilla pienillä toimenpiteillä.

Rusakot ja jänikset
Jäniksen- ja rusakonpoikaset jäävät yksin heti synnytyksen jälkeen, sillä emo käy imettämässä jälkikasvuaan kahden viikon ajan ainoastaan kerran tai kahdesti vuorokaudessa vain parin minuutin ajan. Ihmisen ei tulekaan koskea itsekseen kyyhöttävään poikaseen, jotta emo ei hylkäisi sitä.

Jos poikaset ovat vaarallisella paikalla eikä niiden siirtämistä voi välttää, tulee niitä siirtää ainoastaan muutamia metrejä suojaisampaan paikkaan. Poikasten koskettamista tulee välttää ja jättää se mahdollisimman vähäiseksi. Paljaiden käsien sijaan siirrossa voi käyttää apunaan ruohotuppoja poikasen ja käsien välissä. Jos poikasella tai aikuisella yksilöllä on näkyviä vammoja tai se ei pysty liikkumaan normaalisti, on eläin vietävä välittömästi luonnonvaraishoitolaan.

Oravat
Ulkona sokeina ja karvattominakin harhailevat oravanapoikaset tarvitsevat ihmisen apua. Myös pesästään tipahtanut poikanen, josta emo ei huolehdi, on vietävä asiantuntevaan hoitoon. Ennen kuin poikaseen kosketetaan, tilannetta kannattaa tarkkailla riittävän etäältä, sillä usein emo tulee hakemaan poikasensa vasta ympäristön rauhoituttua.

Aikuinen loukkaantunut orava on toimitettava välittömästi eläinhoitolaan. Oravat kesyyntyvät helposti ja voivat alkaa aiheuttaa ongelmia asukkaille. Siksi oravia ei pidä ruokkia parvekkeella tai asutuksen läheisyydessä.

Siilit
Siilinpoikanen on toimitettava hoitoon, jos se vaikuttaa alle 250 gramman painoiselta ja harhailee keskellä päivää yksinään avoimessa maastossa. Siilinpoikanen tarvitsee ruokintaa ja joskus myös nestehoitoa sekä loishäätöjä, joita asiantuntevat hoitolat osaavat sille tarjota. Paikallaan kyyhöttävät, harhailevat, selvästi loukkaantuneet, voimattomat ja kärpästen toukkien vaivaamat aikuiset siilit on niin ikään toimitettava hoitoon.

Linnut
Pesästään lähteneellä maastopoikasella ei ole hätää, jos emo ruokkii sitä. Sen sijaan jos kyseessä on pieni höyhenetön pesäpoikanen, se tulee nostaa takaisin pesään tai ottaa sisälle lämpimään ja viedä asiantuntevaan hoitoon mahdollisimman pian. Jos pesä on rikkoutunut, voi sen yrittää nostaa takaisin paikalleen tai korvata toisella pesällä, jonka voi rakentaa vaikka vanhasta margariinirasiasta. On tärkeää, että korvikepesä on mahdollisimman lähellä alkuperäistä pesää.

Aikuinen siipirikko lintu on aina toimitettava eläinhoitolaan. Kun kyseessä on yksijalkainen lentokykyinen lintu, on sen avuntarve varmistettava asiantuntijataholta.

Kaupungissa asustaa nykyään myös supikoiria, kettuja, huuhkajia ja muita uudisasukkaita, joiden auttaminen pitää aina jättää ammattilaisille: kohdattaessa ko. eläinryhmään kuuluvan vahingoittuneen yksilön on hätiin kutsuttava aina pelastuslaitos. Loukkaantuneesta hirvieläimestä tai suurpedoista on ilmoitettava poliisille tai alueelliselle riistakeskukselle.

Korkeasaaren villieläinsairaalan sivuilla on ohjeita luonnoneläinten auttamiseen:
http://www.korkeasaari.fi/villielainsairaala/
Villieläinsairaalan puhelinneuvonta (klo 12–13) 09 310 37887.

Helsingin pelastuslaitoksen eläinpelastusyksikkö auttaa sairaita, loukkaantuneita tai ahdinkoon joutuneita eläimiä Helsingin alueella. Näistä tulee ilmoittaa pelastuslaitoksen tilannekeskukseen, puh. 09 310 30151.

Lisätietoja:

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Hannele Luukkainen
puheenjohtaja
p. 040 547 7770
hannele.luukkainen@clarinet.fi

Pirjo Onza
toiminnanjohtaja
p. 040 646 4061
pirjo.onza@hesy.fi

Erja Veivo
tiedottaja
p. 040 577 4733
erja.veivo@hesy.fi

 

Tiedote: Kurittaminen ei ole ratkaisu eläimen käytösongelmiin

By | Tiedotteet | No Comments

Tiedote

3.5.2017

Kurittaminen ei ole ratkaisu eläimen käytösongelmiin

– eläinlähtöinen koulutus hyvän koirasuhteen ja oppimisen avaintekijä

Suuret suomalaiset eläinjärjestöt ja eläinalan asiantuntijat eivät hyväksy koirien kouluttamista pakottamalla ja rankaisemalla. Eläimen kohtuuton kurittaminen ja kovakourainen käsittely on eläinsuojelulaissa kielletty.

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY, SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto, Animalia, Suomen Kennelliitto ja Suomen Kissaliitto varoittavat rankaisuun perustuvien koulutustapojen ja -välineiden vahingollisista vaikutuksista koiran hyvinvoinnille. Jos koiraa koulutetaan pakottamalla ja vielä hyvin epäjohdonmukaisesti, koira voi ruveta ennakoimaan rankaisua ja elää jatkuvassa ahdistuneisuuden tilassa. Tämä vahvistaa pelkoja ja aiheuttaa stressiä.

– Hätä ja stressi ovat vakavia hyvinvointiongelmia. Koiran väkivaltainen kohtelu voi aiheuttaa koiralle fyysistä kipua sekä tarpeetonta pelkoa, mikä rikkoo eläinsuojelulakia eikä ole missään nimessä hyväksyttävää, sanoo HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

Pakottamiseen perustuvien koulutusmetodien perustavanlaatuisin virhe on se, että koulutuksessa keskitytään pelkästään koiran ongelmakäytökseen eli oireisiin pureutumatta lainkaan niiden syihin. Tämä ei ratkaise ongelmaa. Helsingin yliopiston Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskuksen tutkijan Sanni Sompin mukaan fyysiseen rankaisemiseen perustuvat koulutusmenetelmät voivat jopa pahentaa koiran käytöshäiriöitä.

– Näin käy etenkin, jos rangaistukset ovat toistuvia ja vaikeasti ennakoitavia. Pelko hidastaa ja vaikeuttaa oppimista. Kovakätisesti koulutetun koiran selviytyminen monimutkaisista tehtävistä heikkenee ja itsevarmuus rapisee. Pahimmillaan koira voi muuttua arvaamattomaksi ja vaaralliseksi ympäristölleen tai alkaa kärsiä opitusta avuttomuudesta, jota voi verrata masennuksen kaltaiseen tilaan, hän sanoo.

Koira oppii parhaiten palkitsemalla

Kovakouraiset koulutustavat ovat tarpeettomia, sillä koiraa voidaan opettaa koiraystävällisemmin ja jopa tehokkaammin menetelmin, jotka parantavat samalla koiran ja ihmisen suhdetta. Näissä menetelmissä keskitytään koiran onnistumisten palkitsemiseen, eivätkä ne vaaranna eläimen ja sen omistajan suhdetta tai hyvinvointia eivätkä uhkaa ulkopuolisten turvallisuutta.

– Koiran koulutuksen tulee perustua oikean käytöksen vahvistamiseen. Koiraa siis palkitaan siitä, että se tekee jotain, mitä sen toivotaankin tekevän. Koira alkaa siten valita käyttäytymismalleja, jotka ovat sille kannattavia. Kun koiraa koulutetaan ilon ja positiivisuuden kautta, siitä hyötyvät sekä koira että omistaja. Yhteiset koulutushetket koiran kanssa tarjoavat parhaimmillaan hienoja kokemuksia ja onnistumisen tunteita myös ihmiselle, sanoo Suomen Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen.

Koirien kovakätiseen kouluttamiseen voitaisiin puuttua lainsäädännöllä esimerkiksi siten, että eläinten koulutuksen edellytettäisiin perustuvan tutkittuun tietoon ja eläimen hyvinvointia edistäviin käytäntöihin. Eläintenkouluttajilla pitäisi olla täten laissa määrätty pätevyys toimeensa.

– Tällä hetkellä ammattialaa ei säädellä mitenkään ja koirakoulut käyttävät koulutuksessa hyvin vaihtelevia metodeja. Siksi koiran kouluttamiseen kannattaa hakea apua koirankouluttajalta, joka on opiskellut eläinten käyttäytymistä, joka kertoo avoimesti koulutusmetodeistaan ja jonka metodit perustuvat tutkittuun tietoon. Heitä löytää muun muassa Suomen Eläintenkouluttajat ry:stä, sanoo SEYn toiminnanjohtaja Kati Pulli.

– Useat virkakoirien kouluttajat näyttävät hyvää esimerkkiä siitä, miten koirista voidaan kouluttaa luotettavasti toimivia työkoiria ilman pakotteita ja rankaisuja. Eläinsuojelulain uudistuksen yhteydessä olisi tärkeää selkiyttää sitä, millaisin metodein eläimiä saa kouluttaa, ja ohjata kouluttajia pois pakotteiden käytöstä, sanoo eläinsuojeluasiantuntija Laura Uotila Animaliasta.

Kissa ei ymmärrä rankaisemista

Kissan koulutuksessa lähtökohtina ovat positiivisuus ja palkitseminen. Sallittuun ja hyvään käytökseen rohkaiseminen on tehokkain tapa kouluttaa kissaa, kunhan muistaa, että mitään ei tapahdu hetkessä.

– Kissalla on oma tapansa oppia ja sitä on kunnioitettava. Johdonmukainen palkitseminen on tärkeää, kun kissan toivotaan toimivan halutulla tavalla. Kissalle mieluinen palkkio voi olla silitys, herkkupala tai kannustava puhe. Äänenpainoilla on suuri merkitys. Kissat eivät ymmärrä rankaisemista, ja tämä on yksi syy siihen, miksi kissaa ei saa kurittaa ruumiillisesti. Kissa ei välttämättä yhdistä vihaista tai jopa kipua aiheuttavaa omistajaa esimerkiksi siihen, että se on tehnyt tarpeensa väärään paikkaan, vaan voi oppia pelkäämään ihmistä. Pitkässä juoksussa tästä saattaa aiheutua kissalle stressitila ja sen yleiskunto heikkenee. Ruumiillisen kurituksen seurauksena kissa voi alkaa käyttäytyä tavalla, jonka ihminen kokee ongelmalliseksi. Jokaista eläintä tuleekin kouluttaa positiivisuudella ja sen lajinomaiset piirteet huomioon ottaen kohti onnistumisia, Suomen Kissaliiton varapuheenjohtaja Satu Hämäläinen summaa.

Animalia, HESY, Suomen Kissaliitto, Suomen Kennelliitto ja SEY haluavat Kivuton koulutus -kampanjallaan muistuttaa kansalaisia ja viranomaisia siitä, että eläimen kovakourainen käsittely on eläinsuojelulaissa kielletty ja kannustavat koulutuskeinot tuottavat parempia tuloksia. Kampanjassa ovat mukana myös muun muassa Helsingin yliopiston Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskuksen tutkija Sanni Somppi, Team Rokan toiminnanjohtaja Toni Lahtinen ja Bachelor of Science in Animal Behaviour -tutkinnon suorittanut ongelmakoirakouluttaja ja koiraterapeutti Pauliina Laurila.

Kampanjan sivut: kivutonkoulutus.webnode.fi

Lisätietoja:

Animalia
Laura Uotila, eläinsuojeluasiantuntija
p. 050 543 9601, laura.uotila[a]animalia.fi

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry
Hannele Luukkainen, puheenjohtaja
p. 040 547 7770, hannele.luukkainen[a]clarinet.fi

SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto
Kati Pulli, toiminnanjohtaja
p. 050 371 2740, kati.pulli[a]sey.fi

Suomen Kennelliitto
Harri Lehkonen, puheenjohtaja
p. 050 329 2188, harri.lehkonen[a]kennelliitto.fi

Suomen Kissaliitto
Satu Hämäläinen, varapuheenjohtaja
p. 040 570 2707, satu.hamalainen[a]kissaliitto.fi

Sanni Somppi, tutkija, Helsingin yliopisto
p. 050 312 1019, sanni.somppi[a]helsinki.fi

Älä jätä koiraasi vieraiden armoille kauppojen eteen

By | Tiedotteet | No Comments

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Tiedote 28.4.2017

Älä jätä koiraasi vieraiden armoille kauppojen eteen

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY on huolissaan kauppojen, kauppakeskusten ja ravintoloiden eteen ilman valvontaa jätettyjen koirien turvallisuudesta.

Säiden lämmetessä koiria jätetään yhä huolettomammin yksin kytkettyinä kauppojen ja ravintoloiden eteen. Koiralle yksinolo vieraassa paikassa on paitsi vaarallista myös stressaavaa. Liikkeiden eteen yksin jätetyt koirat voivat joutua ulkopuolisten ihmisten kiusan tai pahoinpitelyn kohteiksi. Ikävin esimerkki väkivallan uhriksi joutuneesta koirasta on viime sunnuntailta, kun ulkopuolinen leikkasi Vantaalla kaupan eteen jätetyn Gusti-koiran korvasta palasen. HESY suositteleekin kaikkia koiranomistajia hoitamaan ostosreissut ja koiralenkin eri kerroilla.

– Koiraa ei ole turvallista jättää pikaisenkaan ostoskäynnin ajaksi yksin kaupan eteen. Ainoana poikkeuksena ovat kaupat, joiden edustoilla on koirahäkkejä, joihin lemmikin voi jättää asioinnin ajaksi. Silloinkin kauppareissu on pidettävä lyhyenä. Kaupan eteen jätettyä koiraa uhkaavat kaltoinkohtelun lisäksi muutkin vaarat. Koira voidaan varastaa, päästää irti tai sille voidaan antaa myrkkyä tai teräviä esineitä sisältävä syötti. Koira voi joutua myös ohikulkevan, nahistelemaan taipuvaisen koiran uhriksi tai käyttäytyä itse arvaamattomasti, jos kokee jonkin ympärillään vallitsevan tilanteen pelottavaksi, sanoo HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

Koiralle lyhyehkökin yksinolo kaupan tai ravintolan edessä, vieraiden ihmisten ja ärsykkeiden ympäröimänä, voi olla hyvin stressaava ja pelottava kokemus. Eläinsuojelulaissa koiran tilapäiselle kytkemiselle ei ole säädetty aikarajaa eikä liikkumatilaa määrittäviä minimivaatimuksia. Käytännössä eläinsuojeluviranomaiset ovat kuitenkin tulkinneet tilapäisyyden niin, että koiraa ei tulisi pitää kytkettynä remmillä tai häkissä yli tuntia. Tämä koskee myös kauppojen, terassien ja ravintoloiden eteen jätettyjä koiria. Helteellä tai pakkasella koiraa ei saa jättää ulos liikkeen eteen edes tilapäisesti.

Jos asiakas havaitsee koiran ”unohtuneen” kytkettynä kaupan, kauppakeskuksen tai ravintolan eteen, asiasta tulisi aina kertoa liikkeen työntekijöille. He voivat tavoitella koiranomistajaa asiakaskunnastaan joko kyselemällä tai kuuluttamalla. Mikäli koiranomistajaa ei näin tavoiteta, koirasta tulee tehdä ilmoitus hätäkeskukseen.

– Jos koira otetaan mukaan terassiseuraksi tai sellaiseen ravintolaan tai kahvilaan, jonka sisätiloihin se on tervetullut, käynti on aina mitoitettava koiran temperamentin mukaiseksi. Jos koira ei ole tervetullut kahvilan tai ravintolan sisätiloihin, kuppilassa käynti ja koiran lenkittäminen on tehtävä ehdottomasti eri kerroilla, Luukkainen lisää.

Lisätietoja:

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Hannele Luukkainen
puheenjohtaja
p. 040 547 7770
hannele.luukkainen@clarinet.fi

Pirjo Onza
toiminnanjohtaja
p. 040 646 4061
pirjo.onza@hesy.fi

Erja Veivo
tiedottaja
p. 040 577 4733
erja.veivo@hesy.fi

 

 

 

HESYn hallitus tiedottaa 8.3.2017

By | Tiedotteet | No Comments

HESYn hallitus tiedottaa 8.3.2017

Hallitus on kokoontunut joulukuussa 2016 sekä vuonna 2017 tammikuussa ja maaliskuun alussa 5.3.

Työterveyshuollon ja hallituksen henkilöstölle viime vuonna tehdyn selvityksen tulokset on käyty läpi henkilökunnalle järjestetyssä tilaisuudessa tammikuussa. Tilanne työyhteisössä näyttää nyt hyvältä ja toimivalta.

Uusi eläinsuojelukeskus -projektin vastuuhenkilöt ovat etsineet aktiivisesti uusia toimitiloja. Projektin tiimoilta on käyty tapaamassa myös Helsingin kaupunginrakennusvalvontaviraston edustajia käyttötarkoitusasian selvittämiseksi. Tällä hetkellä selvityksen alla on yksi kiinteistö sekä yksi tontti Helsingissä.

HESYn hallituksen nimeämä työryhmä laatii luonnoksen HESYn omaksi työehtosopimukseksi, jota ehdotetaan henkilöstön luottamusvaltuutetuille sen valmistuttua.

Yhdistyksen toimintoja tehostetaan ja maalis-huhtikuun aikana yhdistyksen sisällä siirrytään uuteen IT-järjestelmään. Myös yhdistyksen taloushallinto on pitkälle automatisoitu tilitoimiston kanssa.

Jäsenmaksulomakkeet lähetetään kirjeitse jäsenille maaliskuun aikana. Yhdistys siirtyy käyttämään Yhdistysavain.fi-palvelua ja toivoo, että tulevaisuudessa mahdollisimman moni vastaanottaisi jäsenmaksulaskun sähköpostiinsa. Tiedotamme tästä lisää, kun järjestelmä saadaan täyteen käyttövalmiuteen. Samalla myös jäseneksi liittyminen helpottuu.

Yhdistyksen omaisuutta hoitaa omaisuudenhoitoyhtiö, jonka tulokset ovat näkyneet alkuvuodesta 2017 positiivisina yhdistyksen arvopaperivarallisuudessa.

Hallitus on seurannut Kirpputori SaunaKatin myynnin kehittymistä. Viime kesän sukelluksen jälkeen tilanne näytti hiljalleen menevän kohti parempaa, mutta joulukuusta lähtien myynnit ovat olleet merkittävästi aiempaa huonompia. Hallitus päätti johtoryhmän ehdotuksen mukaisesti, että kirpputoritoiminnalle etsitään huhtikuun loppuun mennessä uudet tilat, joiden sijainti on parempi. Uudet tilat esitellään hallitukselle toukokuun alun kokouksessa. Näihin tiloihin siirretään sekä Kirpputori SaunaKatti että Perintöpuoti Mäkelänkadulta. Yhdistämällä myymälät niiden kustannuksia saadaan pienemmäksi. Myös henkilökunnalle on etua siitä, kun myymälät sijaitsevat samassa kohteessa. Lisäksi myymälöitä markkinoidaan Facebookissa. Mikäli uusia edullisempia tiloja ei löydetä, tulee tappiollisen kirpputoritoiminnan jatkoa pohtia uudelleen, sillä tappiollista toimintaa ei ole järkevää ylläpitää lahjoitusvaroin.

Kaavio: Kirpputori SaunaKatin myynnin kehitys:

 

 

 

 

Eläinsuojelukeskuksessa järjestettiin henkilökunnan ja vapaaehtoisten avulla Avointen ovien päivä -niminen tapahtuma 4.3. lauantaina. Paikalle saapui runsaasti väkeä. Valtakunnallinen löytöeläinpäivä sai saman päivän aikana positiivista näkyvyyttä YLEn aamu tv:ssä ja iltauutisissa sekä suomen- että ruotsinkielisessä radiossa.

Yhdistys osallistuu Eläinystäväni-messuille 22.–23.4.2017 Helsingin messukeskuksessa. Lisäksi yhdistys järjestää toukokuussa roskakävelyn ja ottaa osaa Suomi 100 -tapahtumiin.

Yhdistyksen vuosikokous pidetään lauantaina 22.4.2017. Paikka ilmoitetaan myöhemmin. Yhdistyksen sääntöjen mukaan kokouskutsu julkaistaan viimeistään seitsemää päivää ennen vuosikokousta suomenkielisessä että ruotsinkielisessä Helsingissä ilmestyvässä aamulehdessä.

 

HESY etsii tiloja kirpputoritoiminnalle

By | Tiedotteet | No Comments

Etsintäkuulutus! HESY uudistuu, ja etsimme uusia myymälätiloja kirpputoritoiminnalle Helsingistä sopivalta paikalta. Jos sopivat tilat löytyvät, Perintöpuoti ja Kirpputori Saunakatti yhdistetään, jolloin valikoima laajenee ja palvelemme asiakkaitamme paremmin. Edullinen vuokra ja sijainti katutasossa ovat toivomuksena. Neliöitä tulisi olla noin 200. Jos sinulla on tietoa edellä oleviin kuvailuihin sopivista tiloista, voit olla yhteydessä HESYn toiminnanjohtajaan Pirjo Onzaan: pirjo.onza@hesy.fi