was successfully added to your cart.

Tiedote: Helsingissä marssittiin lauantaina eläinten puolesta

By | Tiedotteet | No Comments

Tiedote 17.2.2018

Helsingissä marssittiin lauantaina eläinten puolesta

Eläinasiajärjestöjen mielenosoitus sai ihmiset liikkeelle koleasta säästä huolimatta.

Parempaa eläinsuojelua vaatinut mielenosoitus matkasi lauantaina Rautatientorilta Kansalaistorille, jossa noin tuhat ihmistä vaati lausuntokierroksella olevaa lakia eläinten hyvinvoinnista palautettavaksi valmisteluun.

Hallituksen esitys laiksi eläinten hyvinvoinnista lähti lausuntokierrokselle joulun alla, ja sen on tarkoitus korvata Suomen nykyinen eläinsuojelulaki.

Mielenosoituksen järjestäjät Animalia, Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY, Oikeutta eläimille ja SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto kritisoivat hallituksen esitystä kovin sanoin.

– Uudesta eläinsuojelulaista on jäämässä pois lähes kaikki keskeisimmät ja tärkeimmät uudistukset, järjestöt kritisoivat yhteisessä julkilausumassaan.

Eläinasiajärjestöjen mukaan laki sallisi kohtuuttomissa määrin erilaisia kipua ja epämukavuutta aiheuttavia käytäntöjä.

– Eläinten pitkäaikaisen paikalleen kytkemisen kieltäminen, jatkuvan vedensaannin takaaminen eläimille niiden pysyvissä pitopaikoissa, koirien ja kissojen tunnistusmerkinnän ja rekisteröinnin säätäminen pakollisiksi ja turkistarhauksen kieltäminen ovat keskeisiä asioita, jotka lakiin täytyy ehdottomasti saada.

Myös mielenosoituksessa puhuneiden kansanedustajien puheissa otettiin vahvasti kantaa eläinsuojelun puolesta.

– Suomi haluaa pärjätä olympialaisissa: olla maailmassa kolmen kärjessä. Eläinten hyvinvoinnin kannalta Suomen pitäisi olla tulevaisuudessa kultamitalisti, kansanedustaja Ritva “Kike” Elomaa (ps.) kannusti.

Moni kansanedustaja myös kritisoi hallituksen esitystä uudeksi eläinsuojelulaiksi.

– Tällä lailla eläimiä saa kohdella sellaisilla tavoilla, jotka muualla ovat kiellettyjä. Se ei missään nimessä ole eläinten etu, kansanedustaja Emma Kari (vihr.) totesi.

Mielenosoitus sai tukea myös ulkomailta. Virolainen eläinsuojelujärjestö Loomus järjesti perjantaina Suomen suurlähetystöllä Virossa tukimielenosoituksen. Myös Ruotsin suurin eläinoikeusjärjestö Djurens Rätt sekä kansainvälinen Eurogroup for Animals kannustivat Suomea kannanotoillaan kunnianhimoisemman eläinsuojelulain säätämiseen.

Eläinsuojelulain kokonaisuudistukseen liittyvät kysymykset:

 Kati Pulli
SEYn toiminnanjohtaja
p. 050 371 2740
kati.pulli@sey.fi

 Heidi Kivekäs
Animalian toiminnanjohtaja
p. 050 384 5072
heidi.kivekas@animalia.fi

 Hannele Luukkainen
HESYn puheenjohtaja
p. 040 547 7770
hannele.luukkainen@clarinet.fi

Linda Nyholm
Oikeutta eläimille -järjestön kampanjapäällikkö
p. 044 757 0958
linda.nyholm@oikeuttaelaimille.fi

 Mielenosoitukseen liittyvät kysymykset:

 Veikka Lahtinen
Animalian kampanjavastaava
p. 040 590 5575
veikka.lahtinen@animalia.fi

 Jarkko Minkovitsch
SEYn verkkotiedottaja
p. 040 850 1716
jarkko.minkovitsch@sey.fi

Tiedote: Helsingissä osoitetaan mieltä paremman eläinsuojelulain puolesta – ”Nykymuodossaan laki on rimanalitus”

By | Tiedotteet | No Comments

Tiedote 13.2.2018

Eläinjärjestöjen mielenosoituksen juontaa Ina Mikkola, lavalle nousee duo Eva & Manu.

Eläinsuojelulain kokonaisuudistus etenee kovaa vauhtia. Hallitus antoi esityksensä uudeksi laiksi ennen joulua, ja lakiluonnos on nyt lausuntokierroksella.

Eläinten asiaa ajavat järjestöt Animalia, Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY, Oikeutta eläimille ja SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto järjestävät tulevana lauantaina eläinsuojelulain kokonaisuudistusta kritisoivan mielenosoituksen. Mielenosoituksen lavaohjelman juontaa toimittaja Ina Mikkola, ja tilaisuudessa esiintyy ranskalais-suomalainen pop-folkduo Eva & Manu.

Järjestöjen mukaan uudesta eläinsuojelulaista uhkaavat jäädä pois lähes kaikki keskeisimmät uudistukset.

– Kaikkien eläinten pitkäaikaisen paikalleen kytkemisen kieltäminen sekä jatkuva vedensaanti eläinten pysyvissä pitopaikoissa ovat sellaisia keskeisiä uudistuksia, jotka lakiin pitää ehdottomasti saada. Niillä on niin olennainen vaikutus eläinten hyvinvointiin. Lisäksi lailla tulee ottaa askeleita siihen suuntaan, että sekä koirien ja kissojen tunnistusmerkinnästä ja rekisteröinnistä tulisi Suomessa pakollisia, SEYn toiminnanjohtaja, eläinlääkäri Kati Pulli linjaa.

Lakiluonnoksen olennaisin ongelma on se, että lain määräykset on laadittu eläinten käyttötarkoituksen, ei eläinten lajityypillisten tarpeiden mukaan.

– Siksi esimerkiksi kettua koskevat kahdet eri määräykset, joiden käyttö riippuu siitä, pidetäänkö sitä turkistarhassa vai eläintarhassa. Kettuhan on älykäs koiraeläin, joka tarvitsee tilaa liikkua. Silti turkistarhoilla kettuja saa pitää 0,8 neliön kokoisissa verkkopohjaisissa häkeissä. Eläintarhassa sitä vastoin samalle eläimelle tulee tarjota vähintään 600 neliömetrin maapohjainen tarha, sanoo HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

Eläinsuojelulaki uudistettiin viimeksi yli 20 vuotta sitten

Eläinsuojelulain kokonaisuudistus on historiallinen hanke, joka käynnistettiin jo vuonna 2010. Voimaan astuttuaan uusi laki tulee määrittämään suomalaisen eläinsuojelun tasoa vuosikymmeniksi eteenpäin.

– Ihmisten suhde eläintuotantoon on muuttunut voimakkaasti viimeisten kymmenen vuoden aikana mutta tämä muutos ei heijastu eläinsuojelulain uudistukseen. On häpeällistä, että turkistarhaus saa jatkua entisellään ja, että porsitushäkit ja parsinavetat ovat edelleen sallittuja. Suomen on korkea aika ottaa konkreettisia askeleita eläinten olojen parantamiseksi, kertoo Linda Nyholm Oikeutta eläimille -järjestöstä.

Maa- ja metsätalousministeriö on kuullut lainvalmistelussa useita eläinten hyvinvointiin perehtyneitä asiantuntijatahoja, mutta eläinasiajärjestöjen mukaan se ei näy riittävästi ehdotuksessa uudeksi eläinsuojelulaiksi.

– Pääministeri Sipilä on puhunut tutkimustiedon tärkeydestä poliittisessa päätöksenteossa. Vetoammekin hallitukseen, että se ottaisi eläinlakia säätäessään huomioon uusimman tutkimustiedon eläinten hyvinvoinnin tarpeista. Tällaisenaan laki olisi tutkimustiedon valossa vanhentunut jo voimaan tullessaan. Tilanne on täysin kestämätön senkin takia, että nyt valmisteilla oleva laki saattaa olla voimassa vielä 2040-luvulla, kommentoi Animalian vs. toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs.

Suomen eläinsuojelulain kokonaisuudistus on herättänyt huomiota myös ulkomailla. Virolainen eläinoikeusjärjestö Loomus sekä Ruotsin suurin eläinoikeusjärjestö Djurens Rätt aikovat järjestää Suomen mielenosoitusta tukevaa toimintaa kotimaissaan. Myös belgialainen Eurogroup for Animals suunnittelee tempausta Brysseliin. Suomessa mielenosoituksen tukijoiksi on ilmoittautunut laaja joukko järjestöjä, kuten Greenpeace Suomi, Maan ystävät, Luonto-liitto ja Viipurin koirat.

– Suomalainen turkistarhaus ei ole pelkästään suomalainen vaan myös kansainvälinen ongelma. Esimerkiksi Viron ainoa suuri turkistarha on suomalaisomistuksessa. Suomalainen turkistarhauskielto helpottaisi turkistarhauksen vastaista työtä niin Virossa kuin Kiinassakin, kommentoi Kadri Taperson Viron Loomus-järjestöstä.

Aikataulu:

Eläinten ääni -mielenosoitus kokoontuu Helsingin Rautatientorilla lauantaina 17. helmikuuta klo 12.00. Mielenosoituskulkue matkaa Eduskuntatalon edustalle, jossa kuullaan musiikkia sekä kansanedustajien ja järjestöjen kommentteja lakiuudistukseen. Lisätietoja tapahtumasta: https://www.facebook.com/events/2263451427013675/
Lisätiedot mielenosoituksesta:

Veikka Lahtinen

Animalian kampanjavastaava
p. 040 590 5575
veikka.lahtinen@animalia.fi

Eläinsuojelulain kokonaisuudistukseen liittyvät kysymykset:

Heidi Kivekäs
Animalian toiminnanjohtaja
p. 050 384 5072
heidi.kivekas@animalia.fi

Hannele Luukkainen
HESYn puheenjohtaja
p. 040 547 7770
hannele.luukkainen@clarinet.fi

Linda Nyholm
Oikeutta eläimille -järjestön kampanjapäällikkö
p. 044 757 0958

Kati Pulli
SEYn toiminnanjohtaja
p. 050 371 2740
kati.pulli@sey.fi

 

Tiedote: HESYn hoiviin 477 eläintä vuonna 2017

By | Tiedotteet | No Comments

HESYlle viime vuonna tulleista eläimistä 88 prosenttia oli kissoja.

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Tiedote 7.2.2018

HESYn hoiviin 477 eläintä vuonna 2017

– maakuntien satapäiset kissapopulaatiot räikeä esimerkki piittaamattomasta kissanpidosta 

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY otti vuonna 2017 hoitoonsa 477 avun tarpeessa olevaa lemmikkieläintä. Valtaosa eli 88 prosenttia HESYlle viime vuonna tulleista eläimistä oli kissoja. Vuonna 2017 yhdistyksen hoitoon tuotiin 422 kissaa, 28 koiraa, 19 kania ja 8 muiden lajien edustajaa.  

Maakunnissa ulkona elävät ja hallitsemattomasti lisääntyvät kissapopulaatiot työllistävät HESYä yhä enemmän. Viime vuonna reilu puolet HESYlle tulleista eläimistä oli peräisin pääkaupunkiseudun ulkopuolelta maakunnista (kts. diagrammi).

– Monet maaseudun eläinsuojeluyhdistykset ja talteenottopaikat ovat ylikuormittuneita ja ruuhkautuvat välittömästi, jos alueelta löytyy useiden kymmenien tai jopa sadan yksilön puolivilli kissalauma. Kissat korjataan talteen, mutta niitä on vaikea sopeuttaa ihmiseen ja sijoittaa uusiin koteihin. Kissojen heitteillejättöä ei saada tällä tavalla pysyvästi ratkaistua, koska usein pentujen emot jäävät maastoon jatkamaan lisääntymistään. Valistustyötä kissojen leikkauttamisen tärkeydestä on jatkettava sitkeästi. Lisäksi toivon, että eläinlääkärit leikkaisivat maatilojen kissat samalla, kun käyvät hoitamassa tuotantoeläimiä, HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen erittelee.

– Lemmikkien pakollinen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti olisivat tehokkaimpia keinoja hillitä kissojen vastuutonta pitoa, mutta niitä ei ole kirjattu parhaillaan lausuntokierroksella olevaan esitykseen eläinten hyvinvointilaiksi. Kissojen kurjuuden kierteen annetaan jatkua, vaikka meillä olisi toimiva ratkaisumalli ongelmaan. Vetoan päättäjiin, että lakiehdotukseen sisällytetään tunnistusmerkintäpakko eikä sitä hyväksytä ilman sitä, Luukkainen jatkaa.

HESYn hoitoon tulee paitsi löytöeläimiä myös sosiaalisista tai eläinsuojelullisista syistä huostaanotettuja eläimiä. Nämä ovat eläimiä, joita niiden omistajat ovat kohdelleet kaltoin tai joiden omistajat ovat ajautuneet kriisiin eivätkä enää kykene huolehtimaan lemmikeistään esimerkiksi mielenterveys- tai päihdeongelmien, vankilatuomion tai pitkäaikaisen sairaala- tai laitoshoidon takia.

Huostaanotettujen eläinten määrä oli vuonna 2017 HESYllä 49 prosenttia. Löytöeläinten osuus oli 34 prosenttia. Loput olivat HESYn aiemmin sijoittamia eläimiä, jotka omistaja joutui palauttamaan takaisin yhdistyksen hoitoon esimerkiksi allergian puhkeamisen takia.

HESY toimii tällä hetkellä Siuntion löytökissojen virallisena talteenottopaikkana. Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisten ja Kirkkonummen löytöeläimet toimitetaan Viikin löytöeläintalolle, jossa niitä säilytetään lakisääteiset 15 vuorokautta. HESYlle tuodaan Viikin löytöeläintalolta sellaisia eläimiä, joiden omistajia ei ole löytynyt määräaikana ja joita ei ole saatu sen jälkeen myytyä eteenpäin. HESY helpottaa myös maakuntien löytöeläintalojen ruuhkaa ottamalla vastaan eläimiä muun muassa jäsenyhdistyksiltään ja löytöeläintaloilta, joiden tilat ovat täynnä. HESYn rooli maakuntien löytöeläintalojen jatkohoitopaikkana on vahvistunut vuosi vuodelta. Viime vuonna yhdistys otti maakunnista vastaan 240 eläintä. HESY on myös vastannut virkaeläinlääkäreiden avunpyyntöihin ja ottanut kissoja ja koiria hoiviinsa isoista ongelmapesäkkeistä.

HESYn hoidossa on tällä hetkellä 98 eläintä, joista 80 on kissoja, 5 koiria, 7 kaneja ja 6 undulaatteja.

Lisätietoja:

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Hannele Luukkainen
puheenjohtaja
p. 040 547 7770
hannele.luukkainen@clarinet.fi

Pirjo Onza
toiminnanjohtaja
p. 040 646 4061
pirjo.onza@hesy.fi

Erja Veivo
tiedottaja
p. 040 577 4733
erja.veivo@hesy.fi